{"id":14887,"date":"2021-05-27T09:00:11","date_gmt":"2021-05-27T06:00:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=14887"},"modified":"2021-05-25T11:28:49","modified_gmt":"2021-05-25T08:28:49","slug":"villit-luonnon-antimet","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/villit-luonnon-antimet\/","title":{"rendered":"Villit luonnon antimet"},"content":{"rendered":"

Nokkonen (Urtica dioica)<\/i><\/strong><\/p>\n

30-200 cm, monivuotinen, maavarrellinen, esiintyy tihein\u00e4 kasvustoina. <\/em>Yleinen, kasvaa pihoissa, puutarhoissa, laitumilla, rannoilla, lehdoissa ja joutomailla.<\/em><\/p>\n

\"\"Nokkonen on yleinen villivihannes ja ravintoarvoiltaan sek\u00e4 maultaan ker\u00e4\u00e4misen arvoinen. Se on helppo tunnistaa ja poimia. Parhaimmillaan nokkonen on varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun versot ovat 10-15 sentti\u00e4 pitki\u00e4. Jos nokkosta poimitaan usein ja kasvista leikataan latva, se tuottaa uusia pieni\u00e4 lehti\u00e4 ja nokkosesta saadaan kes\u00e4n aikana useampi sato. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 nokkosen ollessa suurempi, ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kasvista vain ylimm\u00e4t pienet lehdet. Lehti\u00e4 voidaan ker\u00e4t\u00e4 nokkosen kukintaan asti.<\/p>\n

Ravintoarvot ovat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 korkeimmillaan ja nokkonen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti A-, B-, C- ja E-vitamiinia sek\u00e4 rautaa. Nokkosta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuoreena tai se voidaan s\u00e4il\u00f6\u00e4 kuivattuna tai pakastettuna. Tuoreena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ja pakastettavat nokkoset kannattaa kiehauttaa pieness\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja valuttaa hyvin siivil\u00e4ss\u00e4. Kuivaus voidaan tehd\u00e4 kuivassa ja ilmavassa paikassa esimerkiksi harvan kankaan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuivauksen j\u00e4lkeen lehdet murskataan hienoksi ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ilmatiiviisti.<\/p>\n

Nokkonen sopii pinaatin tapaan esimerkiksi keittoihin, piirakoihin, munakkaisiin ja leip\u00e4taikinoihin. Nokkosesta voi valmistaa my\u00f6s herkullista pestoa pastan kaveriksi.<\/p>\n

Nokkosella on ollut pitk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 rooli niin ravitsemuksessa, el\u00e4inten rehuna kuin rohdoksena. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s tuholaistorjunnassa, lannoitteena, kehruukuituna ja lankojen v\u00e4rj\u00e4yksess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n nokkosta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n valitettavan v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Reseptej\u00e4 nokkosruokiin: https:\/\/www.martat.fi\/reseptit\/?fwp_recipe_search=nokkos<\/a><\/u><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Mustikka eli kangasmustikka (Vaccinium myrtillus<\/i>)<\/strong><\/p>\n

15-45 cm, maavarrellinen, laajoina kasvustoina. <\/em>Yleinen, kasvaa kangasmetsiss\u00e4, soilla, tunturipaljakan alaosassa.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/span>Mustikka on ravintorikas, maukas ja monipuolinen kanervakasvi. Hyvin\u00e4 vuosina mustikkaa poimitaan Suomessa jopa 250 miljoonaa kiloa, mutta mustikan satoisuus vaihtelee vuosittain. Mustikka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti C-vitamiinia ja flavonoideja. Marjoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ravinnoksi, l\u00e4\u00e4kkeeksi ja kasviv\u00e4rj\u00e4ykseen. Lehdist\u00e4 voidaan valmistaa teet\u00e4.<\/p>\n

Mustikan terveysvaikutuksia tutkitaan paljon eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja sit\u00e4 on k\u00e4ytetty rohtona ja ravintona pitk\u00e4\u00e4n. Toivo Rautavaara kertoo teoksessaan \u201dMihin kasvimme kelpaavat\u201d mustikan marjoja ja lehti\u00e4 k\u00e4ytetyn alentamaan verensokeria, ripuliin ja tulehdusluonteisiin vatsah\u00e4iri\u00f6ihin sek\u00e4 erilaisiin suolistovaivoihin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n tutkimuksissa mustikan on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n silm\u00e4sairauksien ja sy\u00f6v\u00e4n riskej\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n matala-asteista tulehdusta. Tutkimusten mukaan mustikka my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aterianj\u00e4lkeist\u00e4 insuliinin tarvetta.<\/p>\n

Mustikan satoaika on hein\u00e4kuusta jopa lokakuuhun asti. Marjat voidaan pakastaa tai kuivata sek\u00e4 valmistaa mehua ja hilloja. Lehdet ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kukinta-aikaan kasvustoista, joissa ei ole kukkia. Lehdet kuivataan ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ilmatiiviisti. Lehdist\u00e4 voidaan hauduttaa teet\u00e4 ja se sopii sekoitettavaksi muiden teeainesten kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vinkkej\u00e4 keruuseen<\/strong><\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4 vain varmasti tuntemiasi lajeja.<\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n periaatteita noudattaen. \u00c4l\u00e4 vaaranna lajin esiintymist\u00e4 keruualueella.<\/p>\n

Keruussa p\u00e4tev\u00e4t jokaisenoikeudet (jokamiehenoikeudet). Ruohovartisia kasveja saa ker\u00e4t\u00e4 vapaasti, kunhan se tapahtuu ilman apuv\u00e4lineit\u00e4. Esimerkiksi kasvien niitt\u00e4minen ei kuulu jokaisenoikeuksiin.<\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4 vain puhtaita kasveja puhtailta paikoilta.<\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4 tuotteet kuivalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4 vain terveit\u00e4 ja hyv\u00e4kuntoisia kasveja ja niiden osia.<\/p>\n

Pid\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lajit tosistaan erill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

K\u00e4sittele tuotteet mahdollisimman nopeasti keruun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Keruukausi riippuu kasvista ja ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy kev\u00e4\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4lle kes\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Maukasta ja villi\u00e4 kes\u00e4\u00e4!<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti ja kuvat: Jenni N.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nokkonen (Urtica dioica) 30-200 cm, monivuotinen, maavarrellinen, esiintyy tihein\u00e4 kasvustoina. Yleinen, kasvaa pihoissa, puutarhoissa, laitumilla, rannoilla, lehdoissa ja joutomailla. Nokkonen on yleinen villivihannes ja ravintoarvoiltaan sek\u00e4 maultaan ker\u00e4\u00e4misen arvoinen. Se on helppo tunnistaa ja poimia. […]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":4,"featured_media":14897,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[411,46,399,401,1],"tags":[1385,140,33,1383,1384],"class_list":{"0":"post-14887","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-harrastus-ja-vapaa-aika","8":"category-lifestyle","9":"category-ruoka","10":"category-terveys-ja-hyvinvointi","11":"category-yleinen","12":"tag-luonnon-antimet","13":"tag-luonto","14":"tag-ruoka","15":"tag-villiyrtit","16":"tag-yrtit"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Villiyrtit_artikkelikuva.jpg?fit=800%2C450","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pa0EdI-3S7","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14887"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14899,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14887\/revisions\/14899"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14897"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}